Rautakaupat
Kävin rautakaupassa eilen.
Rautakaupat... Ne taitavat olla keski-ikäisille miehille jonkinmuotoinen terapia kodin paineilta, vaimon nalkuttavalta ääneltä ja kirkuvilta lapsilta, jotka pitää viedä balettiin, ratsastukseen, mopokouluun, jalkapallotreeneihin ja kavereille viettää iltaa, minkä kaikki tietävät tarkoittavan humalatilan hakemista mutta vaimon mielestä kaverisuhteita pitää pitää yllä eikä meidän Jaakko ikinä sellaista menisi tekemään.
Kaiketi he saavat jonkinmuotoisia kiksejä erikokoisten ruuvien, maalipensselien, kaakeleiden ja kaiken maailman akkuporakoneiden hypistelystä, sillä pienessä transsissa koko asiakaskunta taisi olla.
Kaiketi he saavat jonkinmuotoisia kiksejä erikokoisten ruuvien, maalipensselien, kaakeleiden ja kaiken maailman akkuporakoneiden hypistelystä, sillä pienessä transsissa koko asiakaskunta taisi olla.
Paitsi minä. Teinitytölle rautakaupat ovat joko takuu tylsistymiselle tai loistava paikka lapsenmielisille lähteä seikkailulle. Mopokypäriä on kiva kokeilla, potkulaudan kun löytää niin sillä on mukava huristella hyllyjen välissä ja autojen renkaiden sisään voi kavuta piiloon.
Rautakaupoissa on todellakin jotain terapeuttista.
